Tähän on tultu

Tähän on tultu

 

Tuleeko kuluvasta vuodesta ”hullu vuosi”, jossa vastuuton populismi niittää lopulta karmeaa satoa, valeuutisiin tukeutuen? Hollannissa venettä keikutettiin, muttei se vielä kaatunut. Entä Yhdysvallat? ”Henkeä pidättäen seuraamme päivittäin uusia osoituksia siitä, kuinka yhden ainoan ihmisen kypsymättömyys, suuruudenhulluus, itsekeskeisyys ja viha voi vähitellen muuttaa suurimman supervallan ja sen myötä koko maailman.” Näin sanoo tämän lehden aloittavassa artikkelissa Goetheanum-korkeakoulun yhteiskunnallista osastoa johtava Gerald Häfner. Ja me kaikki tiedämme, kenestä on puhe.

Häfner sanoo myös, että USA:n vaalikampanjan aikana sosiaalisen median kommenteista vähintään 20 % oli peräisin koneilta eikä ihmisiltä. Se on valtava määrä. Tietoja on myös siitä, että Trumpin taustajoukot hyödynsivät kehittynyttä tietokoneohjelmaa, joka analysoi Facebookin käyttäjien tykkäyksiä siten, että kampanjassa voitiin esim. alueittain kohdentaen käyttää sopivia avainsanoja äänestäjien haalimiseksi omaan leiriin. Se mikä saattoi vaikuttaa spontaanilta ei aina ollut sitä.

Populismi yksinkertaistaa ratkaisuvaihtoehtoja, se vetoaa ihmisen egoistiseen puoleen käyttäen voimanaan ennakkoluuloja, pelkokuvia ja vihapuhetta. Ja uusi älyteknologia antaa sille mahtavat välineet.

 

Jeremy Qvick tarkastelee artikkelissaan rauhallisen tasapainoisella tavalla uuden teknologian ihmisyydelle tuomia haasteita. Hän päätyy näkemykseen, että tämä älyteknologia vastaa ulkoistuneena tietyllä tavoin ihmisen ei-vielä-vapaata ja sellaisena automaattista tai mekaanista, valmiiden mallien alaista ajatus-, tunne- ja halutietoisuutta. Ennen kuin ihminen on yksilöllistäen ottanut haltuun oman havainnoivan ja käsitteitä oivaltavan minätietoisuutensa, hänen sielullisuutensa on eräänlainen tietokone. Ihmisen kehitystehtävä on aktivoida omat sielunkykynsä minätietoisuudessa sellaiselle tasolle, että hän ei jää epävapaan tietoisuuden orjuuteen.

 

Elämän rytmejä pohtivassa kirjoituksessaan Henri Murto tutkailee osin näitä samoja kysymyksiä. Kun käytännön arjesta huolehtii suurelta osalta älykäs teknologia, meidän on löydettävä tie lineaarisesta ”kuolleesta” ajasta sykliseen, rytmeissä sykkivään aikaan, sillä muutoin elämänvoimamme vähitellen kuihtuvat ja ihmiskunta rappeutuu.

Jeremy Qvickin ja Gerald Häfnerin tavoin Henri Murto puhuu siitä, miten on etsittävä sellaista sosiaalisuutta, joka voi vapauttaa alemman egon ”minä ensin” (tai ”America First”) asenteesta kohti asioiden jakamista. Silloin toimitaan sosiaalisen todellisuuden perustavien lainalaisuuksien edellyttämällä tavalla ja luodaan tulevaisuutta.

 

Eurooppa 2019 -aloitteen Suomen yhteyshenkilö Johannes Kananen esittelee tätä merkittävää hanketta, jonka tavoitteena on avata vaihtoehtoiset rahoitusmarkkinat jossa raha yhteisöllisessä tehtävässään voisi vapautua spekulatiiviseen sijoitustoimintaan ja egoistiseen voittoon tähtäävästä roolista.

 

Jukka Kuoppamäki käsittelee artikkelissaan samoja aihepiirejä, joista edellä oli puhe, laajemmassa ajallisessa perspektiivissä. Ihmiskunnan kehitystä haastavat voimat ovat osanneet taitavasti kätkeä enemmistön silmiltä monet aikamme ratkaisevat tapahtumat. Mutta niiden ohi nukkuminen on yhä haitallisempaa, koska 1800-luvun lopulta lähtien henkinen maailma ei enää ”holhoa” ihmistä kuten aikaisemmin. Nyt pitäisi herätä henkiseen täysi-ikäisyyteen ja sen mukaiseen vastuuseen.

Henkisen täysi-ikäisyyden puolesta toimi 1700-luvulla saksalainen filosofi Immanuel Kant muun muassa esseessään Vastaus kysymykseen: Mitä on valistus. Kant näki välttämättömäksi yhdistää järjen ja kokemuksen, ajattelun ja kokemuksen, yhdeksi kokonaisuudeksi. Tätä korostaa Peter Heusser kirjassaan ”Kehittyvä ihmiskuva ja tiede”. Siinä hän tuo esiin antroposofisen hengentieteen tieto-opillista perustaa ja yhteyttä eri tieteenaloihin. Kirjan sisältöjä selostaa tässä lehdessä lääkäri Peter Zimmermann.

 

Topias Aalto on puolestaan ottanut vaativan tehtävän pohtia sekä luonnon- että hengentieteen kannalta kysymystä muinaisen Atlantis-mantereen olemassaolosta ja tuhoutumisesta. Onko mahdollista, että noin 20.000 – 7.000 eKr.. välisenä aikana olisi vallinnut atlantinen kulttuuri, joka sitten katosi tuhotulvan alle? On toki vaativaa vertailla nykytieteen ja henkisen tutkimuksen tuloksia – mutta tietoisuussielun aikakaudella se on aivan välttämätöntä.

 

Tulevaisuuden yhteisön rakennusvoimia tutkiva sarja on edennyt kolmanteen osaansa. Sari Komulaisen aiheena on prosessiin antautumisen taito. Kuinka suhteuttaa oma tekeminen yhteiseen kokonaisuuteen niin, ettemme sivuuta itseä toisten kustannuksella, mutta kunnioitamme myös muiden lähtökohtia? Miten jokainen voisi tuoda oman täyden antinsa samalla kasvattaen kokonaisuuden voimaa ja eheyttä? Tällaisen osallisuuteen perustuvan terveen yhteisön muodostaminen on aikamme suuria tavoitteita.

Minän ja sinän kohtaamisesta kertoo Martin Buberin filosofian pohjalta mielenkiintoisesti Simo Järvelä. Toinen tutkimuskohde hänellä on Joseph Campbell, joka on kartoittanut eräänlaisen vihkimysmatkan vaiheita.

 

Suomi 100 -juhlavuonna tulemme luomaan katsauksia maamme historiaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Tässä numerossa on Harrie Salmanin selkeästi jäsentynyt yleisesitys siitä, mitä Rudolf Steiner Suomessa käydessään vuosina 1912 ja 1913 sekä noiden vierailujen jälkeen kertoi suomalaisten olemuslaadusta ja tehtävästä osana Eurooppaa, liittyen erityisesti Kalevalaan. Tämän vuoden aikana ilmestyy myös Steinerin koottujen teosten osa, jossa on Suomea koskevia esitelmiä uutena suomennoksena.

 

Mitä Takojaan itseensä tulee, on todettava se surullinen asia, että Opetus- ja kulttuuriministeriö jo toisen kerran epäsi Takojan kulttuurilehtituen. Vaikkei suuren suuri, on se kuitenkin ollut tarpeellinen lisä pienen kulttuurilehden niukassa taloudessa. Ihmettelen miksi Takojan 1980-luvulta saama avustus on nyt sitten lopetettu.

Viime vuonna tilaajien antama ylimääräinen apu miltei kattoi menetetyn osuuden. Toimitus toivoo, että tänä vuonnakin löytyy ymmärrystä tällaista antroposofista kulttuuritoimintaa kohtaan.

 

18.3.2017

Pentti Aaltonen

(Etusivu Takoja 1/2017)