Koko ihmisen hoitamista (Takojan Etusivu 2/2018)

Kesä tuli tänä vuonna jo toukokuussa. Mustikat ja juhannusruusut kukkivat neljä viikkoa viime vuotta aikaisemmin. Syksyn, talven ja kevään opiskelut päätettiin juhannuksen omaisessa säässä. Nurmikoilla ovat kukkineet voikukat ja metsien reunoilla metsätähdet. Maa on ollut täynnä lämpöä ja valoa.
Kesällä maan kosminen kauneus kutsuu ihmisen sisäisistä sielun kamppailuistaan ulos luontoon, viljelemään omaa palstaa, veden ja juhannuskokon ääreen sekä loppukesällä keräämään luonnon valmistamaa satoa. Luonto auttaa ihmistä eheyttämään itseään ja luottamaan tulevaisuuteen vaikeitten aikojen, sairauksien ja mahdottomilta tuntuvien elämän tilanteiden edessä. Luonnossa on parantavia laatuja.

Tämän lehden teemana on antroposofinen lääketiede, sen hoidot ja terapiat. Tietoinen suhde parantaviin voimiin ihmistä ympäröivässä luonnossa auttaa meitä tutkimaan ja valmistamaan lääkkeellisiä hoitoja ihmisen sairauksiin. Totuudellinen tieto ihmisestä odottaa meitä etsimään syitä sairausoireiden kehittymiseen ihmisessä. Kysymys, miksi ihminen on sairas, voi saada uuden, syvemmän merkityksen.

Lehteemme on saatu eri ammattiryhmien edustajien mielenkiintoisia kertomuksia omasta hoitotyöstään painottaen erityisesti terapeuttien työtä. Suomessa työskentelee runsaasti hyvin koulutettuja antroposofisen lääketieteen ammattilaisia. Lukija voi tutustua laajaan kokoelmaan Suomessa saatavista antroposofisista hoitomuodoista. Kun potilas nähdään ruumiillisena, sielullisena ja henkisenä ihmisyksilönä, tämä kokonaisuus otetaan huomioon hoitomuotoja valittaessa.
Maailmassa monet tarvitsevat antroposofisia lääkäreitä, lääkkeitä, terapioita ja hoitomuotoja tavallisten lääketieteen hoitojen lisäksi. Yksilöllisyydessään kohdattu potilas antaa kaikkien näiden ammattien harjoittajille mahdollisuuden tehdä työtään. Tällaisia hoitoja voi saada yli 80 maailman maassa. Euroopassa on sairaaloita ja klinikoita, joissa annetaan keskitetysti näitä hoitoja.
Eija Koski kirjoittaa olostaan potilaana Arlesheimin klinikalla Sveitsissä, joka on ensimmäinen antroposofisiin hoitoihin keskittynyt sairaala. Kirjoituksessa on kuvattu tällaisten hoitojen kokonaisuus. Ita Wegman perusti tämän klinikan v. 1921 Rudolf Steinerin tuella.
Kevään Takojassa ollut Ita Wegmanin elämäkerran ensimmäinen osa saa myös jatkoa. (Osa 1 on luettavissa myös www.antropos.fi).

Suomessa näitä hoitoja voi saada yksityishenkilönä sekä hoitopedagogisissa laitoksissa ja Palvelukoti Sofiassa Helsingissä. Saattohoitoa on tehty Ahvenanmaalla Brändön saaristokunnassa.
Antroposofisia lääkkeitä valmistavat farmasian ammattilaiset mm. Saksassa, Sveitsissä ja Ranskassa olevissa lääkealan yrityksissä. Lääkkeet haetaan apteekeista, sillä useat lääkkeet tarvitsevat lääkärin kirjoittaman reseptin.
Suomalaisessa terveydenhoidossa tämä lääketieteen alue on melko vähän tunnettu, vaikka näitä lääkkeitä on ollut kaupan Suomen apteekeissa 1920-luvun alusta asti. Myös lääkkeitä määrääviä lääkäreitä on ollut Suomessa kymmeniä vuosia.
Lääkäri Tarja Furun kirjoituksessa pohditaan terveydenhoitoa ihmisyydestä käsin. Ihmisen tasapainoiseen terveydentilaan vaikuttavat ravinto, vaatetus, ympäristön värit ja arkkitehtuuri, rytmi ajan käytössä sekä erityisesti kyky kantaa oma kohtalo. Sairaanhoitaja Pirkko Tolmusen kirjoituksessa sekä kosmetologi Miila Kallosen työstä kertovassa artikkelissa saadaan tuntuma siitä, mitä kaikkea hyvää tällaiset hoidot sisältävät.

Antroposofisen lääketieteen ammattihenkilöinä on lääkäreitä, sairaanhoitajia, monen eri alan terapeutteja, farmasian ammattilaisia, psykologeja, tutkijoita jne. Lääkkeitä ja perinteisiä sekä uusia hoitomuotoja kehitetään hengentieteelliseen tutkimukseen perustuvien tutkimustulosten pohjalta. Kuten kaikessa tutkimuksessa, hengentieteeseen perustuvassa tutkimuksessakin on erotettava totuus epätotuudesta. Henkisen maailman olemassaolo voi tuntua vieraalta. Myös tämän tavallisille aisteille näkymättömän maailman tapahtumien ja vaikutusten tutkiminen saatetaan käsittää mahdottomaksi.

Hengentieteen peruskäsitteiden ymmärtäminen voisi lähteä siitä, että tarkoista havainnoista muodostetaan uusia ajatuksia ihmisestä, hänen sairauksistaan ja ihmistä ympäröivästä maailmasta. Tony Dunderfeltin kirjoittamassa kirjassa Henkisen psykologian opas on tutkittu psykologiaa henkisten näkökulmien kautta. Teosta on arvioitu tässä lehdessä. Maija Pietikäisen artikkelissa erolasten kuntoutuksesta on selostettu uutta Suomessa tehtyä tutkimusta. Antroposofisen lääketieteen yhdistys ry:n (ALY) syksyn lehteen kootaan Suomessa tehtyjä tai suomalaisten tekemiä tutkimuksia antroposofisen lääketieteen alalta.

Myös yhteistyö perinteisen lääketieteen ja täydentävien hoitomuotojen edustajien välillä on tärkeää. Ideaan yhdistävästä lääketieteestä kuuluu länsimaisen lääketieteen ja esimerkiksi antroposofisen lääketieteen toisiaan täydentävä potilaan hoito.
Eri ammattiryhmät tarvitsevat jatkuvasti uudistavaa koulutusta pysyäkseen ammattitaitoisina. Antroposofinen lääketiede on saanut koulutustukea Signe ja Ane Gyllenbergin säätiöltä. Lehdessä on kirja-arvostelu syksyllä 2017 ilmestyneestä Ane Gyllenbergin elämäkerrasta.

Lisätietoja kysymyksiin voi etsiä internetin kautta ALY:n (alysivut.fi) tai Suomen antroposofisen lääketieteen lääkäriyhdistys ry:n SALLY (antroposofinenlaaketiede.fi) sivuilta. Toivon mielenkiintoisia ja herättäviä lukuhetkiä kaikille.

3.6.2018
Eeva-Liisa Pesonen
farmaseutti

Tämä Takojan teemanumero on toteutettu yhdessä Antroposofisen lääketieteen yhdistyksen kanssa.

Shopping Cart
Scroll to Top